Suuri vaino paljastaa Neuvostoliiton tappokoneiston – ja kertoo vähemmistöjen traagisesta kohtalosta
Alku Tuotannon uusi neliosainen dokumenttisarja Suuri vaino vie katsojan diktaattori Josif Stalinin ajan Neuvostoliittoon, joka suoritti raa’an etnisen puhdistuksen rajaseuduillaan 1930-luvulla. Suomalaiset, virolaiset, puolalaiset, latvialaiset, saksalaiset ja muut Neuvostoliitossa asuneet vähemmistöt nähtiin vakoilijoina ja vihollisina, jotka on syytä hävittää silmistä – joko viemällä vankileirille tai teloittamalla.
Brutaalin terrorin pahin pesä sijaitsi Ukrainassa, jossa kommunistihallinto järjesti neljä miljoonaa kuolonuhria vaatineen nälänhädän vuosina 1932–33. Tämän Holodomorin piirteet eli tarkasti organisoitu ihmisjahti kuvitteellisine syytteineen toistui myöhemmin mm. Neuvosto-Karjalassa.
Kerromme sarjassa, miten kommunistinen terrori rakennettiin tehokkaaksi tappokoneistoksi vuosien ajan ylhäältä alaspäin. Jaksot Utopia, Epäluulo, Kauna ja Viha kertovat, kuinka ihmisten idealistinen haavekuva muuttui painajaiseksi, kun valtioterrori kiihtyi veriseen huipentumaansa asti.
Stalinin terrorin aika oli raakuudessaan käsittämätön. Ihmisiä teloitettiin puolentoista vuoden ajan keskimäärin 1500 joka päivä vuosina 1937–38. Murhattujen lukumäärä nousee lähes 700 000:een.
Perheet tuhottiin, kun isät, pojat, äidit ja tyttäret vietiin leirille tai teloitettaviksi. Sarjassa kuullaan myös muutamia aikalaistodistajia, joiden perhe hajosi Neuvostoliiton terrorissa. Koimme erityisen tärkeäksi tallentaa heidän kokemuksensa.
Sarjan työstäminen alkoi elokuussa 2023. Ensimmäiset kuvaukset tehtiin lokakuussa 2024, ja kuvausmatkat etenivät Kajaanista ja Suomussalmelta Tallinnan ja Riian kautta Varsovaan asti keväällä 2025. Ukrainasta saimme paljon apua sarjassa näkyvään arkistomateriaaliin liittyen. Tuotanto on Alku Tuotannon tähän asti mittavin.
Suuri vaino on katsottavissa YLE Areenassa maanantaista 16.2. lähtien sekä YLE TV1:ssä torstaina 19.2. kello 19.
Kuvat: Toni Viljanmaa
Tanssikielto kertoo sotivan Suomen suositusta
ja salaisesta synnistä
Tuotantoyhtiö Alku Tuotannon uusin historiadokumentti Tanssikielto – sotivan Suomen synti avaa katsojalle sotaa käyvän Suomen mielenliikkeitä ja poikkeuksellista kieltoa, joka kumpusi syvältä suomalaisesta tapakulttuurista.
Tanssiminen keskellä sota-aina saattoi viedä jopa hengen sotaa käyvässä Suomessa. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja aloitti talvisodan marraskuussa 1939, julkinen tanssiminen kiellettiin. Sankarihautojen äärellä ei ollut sopivaa tanssia.
Tanssikielto-dokumentti kertoo mielentilasta, jonka vanhoillisuus, sota ja kosketuksen pelko saivat aikaan Suomessa. Sama teema on ajankohtainen Ukrainassa: Saako sotaa käyvässä maassa huvitella?
Suomen tanssikielto oli poikkeuksellisen järeä toimenpide koko maailmassa. Siinä missä vaikkapa Britanniassa tanssimisen ajateltiin olevan keino virkistäytyä ja rentoutua kovina aikoina, Suomessa tanssimisen nähtiin rappeuttavan taistelumoraalia. Saksassa yritettiin kieltää tanssiminen sodan kääntäneen Stalingradin taistelun jälkeen, mutta siinä ei onnistuttu.
Suomessa kieltoa kierrettiin jatkosodan kestäessä yhä useammin ja kekseliäämmin. Murhenäytelmiltäkään ei vältytty. Salatansseissa kaksi nuorta sai surmansa poliisin luodista. Dokumenttiryhmä tapasi yhden kuolemantapauksen silminnäkijän Vöyrillä, Pohjanmaalla, jossa alaikäinen nuorimies kuoli salatansseissa neljä päivää sodan loppumisen jälkeen. Kielto oli vielä voimassa.
Tanssikiellosta Tieto-Finlandia-palkitun kirjan Kielletyt leikit kirjoittaneet Seija-Leena Nevala ja Marko Tikka kertovat dokumentissa tanssikiellon synnystä ja sen perusteluista.
Erityisesti nuorten naisten siveyttä oli valvottava, jotta sotilaita odottaisi vuosienkin jälkeen kotirintamalla koskematon idylli.
Sota pinnisti Suomen ja suomalaisten ponnistukset äärimmilleen. Suomi oli kuin uhattu eläin, joka jähmettyi petoeläimen edessä, kuten professori Juha Siltala kuvaa tunnetilaa tanssikiellon taustalla. Sota-ajan kovista koettelemuksista kertoo Aira Samulin, joka jo nuorena tyttönä osallistui moniin tansseihin.
Dokumentti on keväällä 2020 perustetun tuotantoyhtiö Alku Tuotannon toinen historiadokumentti keväällä 2022 esitetyn Kieltolain jälkeen.
Sarjan ovat käsikirjoittaneet ja tuottaneet Sampo Terho ja Toni Viljanmaa. Tanssikiellon on ohjannut elokuvaohjaaja Atro Lahtela.
Kuva: Atro Lahtela
Kuva: Atro Lahtela
Kuva: Toni Viljanmaa
Kuva: Toni Viljanmaa
Kuva: Toni Viljanmaa
Kuva: Atro Lahtela
Kieltolain hurmos vaihtui kiertolain rikoskierteeksi - Alku Tuotannon ensimmäinen dokumenttisarja pureutuu alkoholin kieltämisen historiaan
Suomalaista alkoholikulttuuria syvältä kaiveleva Kieltolaki on Alku Tuotannon ensimmäinen historiadokumenttisarja. Se kertoo tarinan totaalisesta kontrollista ja sen luhistumisesta.
Miten Suomeen syntyi hurmos, jolla alkoholin totaalinen kieltolaki istutettiin Suomeen 1919 - ja miksi laista oli pakko luopua lähes 90 vuotta sitten?
Tästä kertoo Tuotantoyhtiö Alku Tuotannon ensimmäinen historiadokumenttisarja Kieltolaki. Kolmiosainen sarja on kokonaisuudessaan katsottavissa Yle Areenassa 28.2. ja Yle TV1:ssä sarja nähdään 3.3. alkaen torstaisin klo 19.00.
Kieltolain ovat käsikirjoittaneet ja tuottaneet Alku Tuotannon perustajat Sampo Terho ja Toni Viljanmaa. Kieltolain on ohjannut pitkän linjan elokuvaohjaaja Atro Lahtela.
"Kieltolain perusteiden tutkiminen avasi meille kiinnostavia näkymiä suomalaiseen alkoholikulttuuriin. Se, kuinka laki meni läpi kaikkien kansankerrosten, oli ennenäkemätöntä sisäisesti jakautuneessa maassa", käsikirjoittaja Toni Viljanmaa sanoo.
Kieltolaki on samalla Alku Tuotannolta tanakka pelinavaus tv-sarjatuotannossa.
Kieltolaki hakee mentaalisia syitä ja perusteita totaalisen lain kannatukseen. Yksi keskeisistä perusteista kiellolle oli suomalainen viinapää, jolla kontrollia perusteltiin samalla, kansallistunne vahvistui. Kieltolain tarina alkaa kuitenkin jo kauempaa.
"1700-luvulla oli jo kiteytynyt käsitys siitä, että alkoholin käyttö johti väistämättä turmioon.Kun suomalainen aloittaa, niin siinä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin että se johtaa tappoihin, murhiin ja muuhun”, kertoo professori Kustaa H.J. Vilkuna dokumentissa.
"Tämä käsitys säilyy 1900-luvulle saakka."
Kieltolain voidaan sanoa alussa yhdistäneen suomalaiset. Alkoholi nähtiin niin isona epäkohtana, että kansa pyrittiin raitistamaan kerralla. Ajan kuluessa kieltolakista tuli kiertolaki. Totaalinen lakikokeilu tuli tiensä päähän huhtikuussa 1932 oltuaan sitä ennen voimassa lähes 13 vuotta. Kieltolain aikana yli 2-prosenttista alkoholia ei saanut ostaa eikä myydä kuin lääkinnällisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin.
"Luulin kieltolain olleen uskonnollisten raittiuspiirien todeksi tullut kuiva uni, mutta sitä tahtoikin tosissaan melkein koko Suomen kansa. Vasta kieltolain karu todellisuus avasi ihmisten silmät", dokumenttisarjan ohjannut Atro Lahtela sanoo.
Kieltolaki-sarjassa pureudutaan siihen, mistä kieltolakiliike sai Suomessa alkunsa, miksi kieltoliike paisui kansanliikkeeksi ja mikä sai työläiset, porvarit, uskonnolliset ja uskonnottomat sankoin joukoin kannattamaan kieltolakia. Historiasarjassa pohditaan myös kieltolain vaikutuksia aikalaisille ja sen heijastusvaikutuksia aina 2020-luvulle asti.
Haastateltavina ovat muun muassa suomalaista alkoholikulttuuria tutkineet Jenni Lares, raittiusliikkeeseen perehtynyt Irma Sulkunen, Alkon historian kirjoittanut Martti Häikiö, pirtun salakuljetukseen syventynyt virolainen Risto Pullat sekä globaalia kieltolakiliikettä tutkinut amerikkalainen Mark Schrad.
TUOTANTO
Alku Tuotanto etsii ja esittää yllättäviä tarinoita ja näkökulmia isoihin inhimillisiin teemoihin. Tuotamme erityisesti dokumentaarista sisältöä historiasta, yhteiskunnasta, kulttuurista ja urheilusta. Vahvuutemme ovat monipuolinen journalistinen ja yhteiskunnallinen osaaminen sekä historian tuntemus. Teemme tarinat eläväksi.
VIESTINTÄ
Alku Tuotanto tarjoaa viestintäpalveluita erityisesti kulttuurialan toimijoille, yksityisille sekä julkisille. Autamme myös Suomen matkakohteita pääsemään paremmin ihmisten tietoisuuteen. Suomalaisen kulttuurialan edistäminen on kutsumuksemme. Kulttuurin merkitys korostuu vaikeissa olosuhteissa.
Viestintäpuolemme palveluihin kuuluvat mm. videot, videoblogit, podcastit, verkkosivujen kehittäminen sekä tarinankerronnan vahvistaminen perinteisten mediakontaktien lisäksi.
TAPAMME TEHDÄ
Vahvuutemme on ymmärrys historiasta ja yhteiskunnasta. Työtapamme on perusteellinen ja tehokas. Haluamme jättää jäljen katsojiin ja kuulijoihin.
Viestinnässä autamme yrityksiä ja julkisia yhteisöjä vahvistamaan tunnettuutta ja saamaan viesti perille. Tunnemme median ja yhteiskunnan toimijat. Osaamme vaikuttaa.
Ketteränä tuotantoyhtiönä olemme jatkuvasti kiinnostuneita kuulemaan tuoreista ideoista ja ajatuksista uusiksi tuotannoiksi. Meidän kanssa voi myös sparrata keskeneräisiä ajatuksia. Yhdessä voimme tehdä niistä valmista jälkeä.